Rakastatko suomen kieltä? Hyvä! Oletko huolissasi suomen kielestä? Älä ole!

Tässä on 6 tärkeää faktaa suomesta ja Suomen kielitilanteesta.

1. Voisitko lainata kieltä? Kielet eivät ole niin yksiselitteisiä kuin ihmiset ajattelevat. Ajatus tarkasti määritellyistä kielistä on 1800-luvun fantasia, jota käytettiin oikeuttamaan samaan aikaan syntyneet kansallisvaltiot.

2. Häviävätkö kansallisvaltiot ja kielet? Viimeistään 2000-luvun vaihteessa kieliä alettiin ajatella tilannekohtaisina ja toiminnallisina, ei niin selkeästi määriteltyinä. Tämä sopi hyvin sen ajan globaaliin politiikkaan, joka alensi kansallisvaltioiden välisiä rajoja.

3. Uhkaako englanti suomen kieltä? Näin se nähdään poliittisesti ja ideologisesti, mutta aiheesta on hyvin vähän tutkimusta. Havaittu uhka kuitenkin uudistaa ajatuksen selkeästi määritellyistä kielistä, jotka edustavat kansakuntaa. Samalla luodaan uhkakuva Suomelle ja suomelle.

4. Ei kieltä ilman käyttäjiä. Kielen ja sen käyttäjiän välinen yhteys on niin suora, ettei kielestä ole mielekästä puhua puhumatta sen puhujista. Englantia puhuville englanti ei ole vihollinen, se on heidän sydämensä kieli. Kuten minkä tahansa kielen kanssa, englannin demonisointi on tapa demonisoida sen puhujat.

5. Suomen kielen turvaaminen. Suomen kielen aseman turvaaminen kaikilla elämänalueilla suomalaisessa yhteiskunnassa on tärkeää. Näin ajattelee kansainvälinen työvoimammekin, joka ei odota suomea korvattavan englannilla. Englannin demonisoimiseen kuluva energia kannattaisikin käyttää rinnakkaiskielisten käytänteiden kehittämiseen.

6. Suomi pärjää. Sillä on laaja käyttöala, valtavasti puhujia ja lisää tulossa. Lainat suomettuvat päivässä: mikä on aamulla englantia, on iltapäivällä suomea. Kielihuolen sijaan olennaista olisi kantaa huolta puhujista ja heidän mahdollisuuksistaan vuorovaikuttaa keskenään. Siihen tarvitaan useita kieliä.

Tämän tekstin ovat luoneet seuraavat (soveltavat) kielentutkijat: Johanna Ennser-Kananen, Mia Halonen, Laura Hekanaho, Elizabeth Peterson, Katariina Pyykkö, Taina Saarinen, Johanna Vaattovaara ja LAIF-tutkimusryhmän jäsenet. Pysy kuulolla, sillä näitä teemoja koskeva pidempi teksti ilmestyy myöhemmin.